Sote- ja maku-uudistus etenee sittenkin

Sote- ja maakuntauudistus on maamme historian suurin julkisen hallinnon uudistus. Se on tunnetusti edennyt monien vaikeiden vaiheiden jälkeen hitaasti, mutta varmasti. Tuskin mitään uudistusta on kuopattu matkan varrella niin usein kuin tätä – ja joka kerta se on korjausten jälkeen jatkanut etenemistään. 

Maamme hallitus tarkensi viime vuoden lopulla yhtä keskeistä ongelmakohtaa, eli valinnanvapauden laajuutta tavalla, mikä vastasi ylivoimaisen enemmistön kantoja syksyn lausuntokierroksella. Valinnanvapautta rajattiin erikoissairaanhoidon osalta. Muutoksella haluttiin mm. varmistaa se, ettei uudistuksen toteutus vaaranna keskussairaalapäivystyksiä. Tarkennus lisäsi myös eri alueiden mahdollisuuksia räätälöidä palvelutuotantoa oman maakunnan tarpeisiin aiempaa versiota paremmin.

Keskustelua herätti se, että Korkein hallinto-oikeus lausunnossaan edellytti maakuntien liikelaitosten roolin notifiointia, varmistusta EU:n komissioilta. Tätä hallitus ei pitänyt tarpeellisena. Tiettävästi Suomen tulevaa mallia paljon muistuttavan Ruotsin nykyistä malliakaan ei ole notifioitu. Tästä asiasta tultaneen keskustelemaan aktiivisesti valinnanvapauslakipaketin eduskuntakäsittelyssä.

Hallitus teki myös toisen huomattavan korjausliikkeen, joka ei ole juurikaan näkynyt julkisuudessa: jo perustetusta, maakuntien yhteisestä talous- ja henkilöstöhallinnon yhtiöstä Hetli Oy:stä päätettiin luopua ja yhtiö tultaneen ajamaan alas ennen kuin sen toiminta ehti käynnistyä kunnolla. Myös tämä ratkaisu on saanut vahvaa kannatusta kuntakentällä, koska siellä on toimivat palvelutuottajat olemassa. Aiemmin oli jo luovuttu maakuntien yhteishankintayksikön perustamisesta. Näin maakuntien palvelukeskuksina jatkavat ICT-yhtiö, Vimana Oy ja maakuntien tilakeskusyhtiö.

Sote- ja maakuntauudistusta koskevan lainsäädännön käsittelyllä eduskunnassa tulee olemaan poikkeuksellisen kova kiire, koska tiettävästi kokonaisuus tulisi olla valmiina jo toukokuun loppuun mennessä.

Edellä kuvaamani tarkennukset uudistukseen eivät juurikaan muuta uudistuksen merkittäviä vaikutuksia työeläkejärjestelmään: yksityinen sektori kasvattaa markkinaosuuttaan sote-palvelujen tuotannossa, mikä lisää TyEL-järjestelmän maksutuloja ja vähentää Keva-lain mukaisen järjestelmän tuloja. Muutos aiheuttaa maksujen korostuspaineita Keva-lain mukaisen järjestelmän maksuihin. Tällainen lailla tehtävä muutos on korjattava lailla. Onkin hyvä, että valmiina on STM:n ja VM:n asettaman työryhmän yhteinen esitys siirtymämaksusta, jolla näitä korotuspaineita hieman hillitään seitsemän vuoden siirtymäkauden aikana. Tuo lakiesitys tulisi saada eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian.

Kansallisen julkisen työterveyshuoltoyhtiön perustamista selvitetään

Sote-uudistuksen seurauksena myös julkinen työterveyshuolto on muutosten kohteena. Kuntakentältä on Kevaa pyydetty selvittämään mahdollisuuksia perustaa koko maan alueella toimiva julkinen työterveyshuoltoyhtiö. Keva on aloittanut selvityksen. Selvitysmieheksi valittu Samuli Salanterä selvittää tämän kevään aikana kuntien ja sairaanhoitopiirien kiinnostusta yhteisen inhouse-tyyppisen työterveysyhtiön perustamiseen.

Yhtiön perustamisella kyettäisiin tehostamaan ja pitkäjänteistämään julkista työterveyshuoltoa ja parantamaan sen vaikuttavuutta.

Keva ei tavoittele määräysvaltaa tuossa yhtiössä, vaan pyrkii luomaan toimivan yhteistyön yhtiön kanssa. Kyse on valtavan isosta asiasta: yksinomaan sairauspoissaolot ja ennenaikaiset eläköitymiset kunta-alalla merkitsevät vuodessa kahden miljardin euron kustannuksia. Summa vastaa kahden kunnallisen tuloveroprosenttiyksikön tuottoa koko maassa.

Hyvin toimiva työterveyshuolto on keskeisessä asemassa tavoiteltaessa parempaa julkista työelämää ja pidempiä työuria.