Työhyvinvointi Työnantajat
Forma Pauli:

Onko Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020?

Blogi 6.1.2015 Forma Pauli
Työhyvinvointi Työnantajat

Viime aikoina on valmistunut runsaasti uutta tutkimustietoa suomalaisesta työelämästä. Tilastokeskus julkaisi raportin Työolotutkimuksesta ja Keva sekä Valtiokonttori julkaisivat tietoa julkisen sektorin työhyvinvoinnista. Työolojen merkitystä työurien kannalta on tarkasteltu parissakin tuoreessa tutkimuksessa.

Laadukkaasti kerätylle työelämää koskevalle aineistolle ja siitä tehdyille tulkinnoille on tarvetta monestakin eri syystä. Ensinnäkin, työurien pidentäminen säilyy yhteiskuntapolitiikan kestotavoitteena. Toiseksi, Työelämä 2020-hanke on asettanut tavoitteeksi, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Kolmanneksi, työelämän muutoksesta puhutaan paljon ja toisinaan hataraan tietopohjaan perustuen.

Tarkastelen seuraavassa loppusyksystä julkaistun Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen havaintoja. Raportti on kiinnostava laajuutensa ja pitkän aikaperspektiivinsä vuoksi. Työolojen kehitystä voi eräiden kysymysten osalta tarkastella jopa vuodesta 1977 saakka. Lisäksi tutkimusraportissa on esitetty eurooppalaiseen työolotutkimukseen perustuvia vertailuja, joskin nämä tiedot ovat muutaman vuoden takaa.

Minkälaisia muutoksia suomalaisessa työelämässä sitten on tapahtunut?

Kun tarkastellaan eri elämänalueita koskevia arvostuksia, selkeimmin on muuttunut vapaa-ajan ja perheen merkitys. Sekä perheen, että erityisesti vapaa-ajan merkitys on kasvanut, samalla kun työn arvostus on hieman laskenut. Esimerkiksi työurien pidentämisen näkökulmasta ei ole merkityksetöntä, jos työn kanssa ”kilpailevien” elämänalueiden tärkeys kasvaa.

Samanaikaisesti työn sisällön merkitys on kasvanut ja palkan merkitys vähentynyt. Yhä harvemmin työlle riittää vain välineellinen, toimeentulon hankkimisen, arvo. Työltä odotetaan enemmän.

Julkista sektoria on toisinaan pidetty yksityistä sektoria jähmeämpänä. Näyttää kuitenkin siltä, että esimerkiksi muutoksia, joihin liittyy esimiehen tai johdon vaihtuminen, on viime vuosina tapahtunut julkisella sektorilla enemmän kuin yksityisellä sektorilla.

Sukupuolten tasa-arvo työelämässä on parantunut, sillä esimiestehtävissä toimivien naisten määrä on lisääntynyt trendinomaisesti jo pidemmän aikaa. Kehitys on seurausta monista eri tekijöistä, kuten aktiivisesta tasa-arvopolitiikasta, kulttuurisesta muutoksesta sekä paremmista mahdollisuuksista sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämää. Tasa-arvoistuminen on edennyt myös kotitöiden tekemisessä, joskin naiset tekevät edelleen miehiä enemmän kotitöitä.

Ääritilanteet kuten väkivalta, häirintä ja epäasiallinen kohtelu työelämässä ovat lisääntyneet. Väkivallan kokeminen liittyy erityisesti moneen julkisen sektorin ammattiin, jossa tehdään asiakastyötä. Tulos ilmentää, kuinka sosiaaliset ongelmat ja niiden lisääntyminen heijastuvat juuri julkisen sektorin työhön.

Oireiden ja sairastavuuden osalta on mielenkiintoista, että monet fyysiset oireet ovat pysyneet vuosikymmenten ajan samalla tasolla, vaikka esimerkiksi työergonomia on samaan aikaan kehittynyt merkittävästi. Uutena piirteenä havaitaan työntekijöiden univaikeuksien lisääntyminen viime vuosina.

Vaikka Työolotutkimus ei tarjoakaan selityksiä unihäiriöiden lisääntymiselle, saattaa taustalla olla myös työhön liittyviä tekijöitä. THL:n mukaan aikuisten unihäiriöt johtuvat useimmiten elämäntilanteiden muutoksista, stressistä, päihteiden käytöstä tai mielenterveyden häiriöistä.

Työn tekeminen on tullut monella tavalla joustavammaksi. Työajat ovat joustavampia ja etätyön tekeminen on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Yhä useampaa työtä, etenkin asiantuntijatyötä, voidaan nykyään tehdä kotoa käsin. Joustavuus ja etätyön lisääminen ovat myös ratkaisuja piteneviin työmatkoihin sekä perheen ja työn yhteensovittamisen haasteisiin.

Myönteistä on se, ett kehittymismahdollisuuksien koetaan parantuneen johdonmukaisesti vuosien 1977 ja 2013 välillä. Samalla ajanjaksolla myös työnantajien kustantamaan koulutukseen osallistuminen on lisääntynyt voimakkaasti.

Työuran lopun osalta voidaan tehdä mielenkiintoisia havaintoja.

Huolenpitovastuut ovat lisääntyneet. Yli kolmanneksella työntekijöistä on jokin aikuiseen henkilöön liittyvä huolenpitovastuu ja 14 prosenttia käyttää tällaiseen huolenpitoon aikaa viikossa 10 tuntia tai enemmän. Vastuiden lisääntyminen johtuu väestön ikääntymisestä sekä siitä, että vanhusten odotetaan nykyään asuvan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään samalla kun kotihoidon saatavuudessa saattaa olla ongelmia.

Työn ja eläkkeen välinen raja haurastuu. Peräti 72 prosenttia työntekijöistä pitää mahdollisena työnteon jatkamista vanhuuseläkkeellä. Jos nämä suunnitelmat toteutuvat täysimääräisesti, ”eläkkeelle siirtymisestä” puhuminen saattaa kohta olla vanhanaikaista. Tulos kertoo kuitenkin siitä, että monella eläkkeelle siirtyvällä työntekijällä on työkykyä jäljellä. Toisaalta se kertoo, että ainakin määräaikaisesti ja ajoittain työn tekeminen koetaan paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin eläkkeellä oleminen. Työhön osallistuminen tuo toki myös palkkatuloja ja kartuttaa eläkettä.

Ikääntyneiden työssä pysymistä edistetään kolmanneksessa työpaikoista. Aivan viime vuosina ei ole enää tapahtunut muutoksia, mutta kymmenessä vuodessa tilanne on muuttunut merkittävästi. Työurien tukemisesta näyttää siten tulleen osa työpaikkojen normaalia toimintaa, kuten joitakin vuosia sitten asetettiin tavoitteeksi.

Entä onko mahdollista, että Suomessa olisi Euroopan paras työelämä vuonna 2020?

Monelta osin näin jo onkin. Työolotutkimuksessa esitettyjen tietojen perusteella Suomi on EU-tason vertailussa kärjessä mahdollisuuksissa tehdä omaa työtä koskevia päätöksiä, työnantajan saamaan koulutukseen osallistumisessa sekä siinä, että työn koetaan sisältävän uusien asioiden oppimista. Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta Suomi pärjää myös erittäin hyvin.

Hyvistä tuloksista huolimatta emme kuitenkaan vielä ole yksiselitteisesti Euroopan mestareita. Parin vuoden takainen Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) raportti nimittäin paljastaa, että suomalaiset kokevat hieman EU-maiden keskiarvoa enemmän työn vaarantavan terveyttään ja turvallisuuttaan. Vaikka kysymysten sanamuodot ja kulttuuriset erot tekevätkin kansainvälisistä vertailuista haasteellisia, myös erilaisen epäasiallisen kohtelun kokeminen on Suomessa yleistä verrattuna moniin Euroopan maihin.

Laajasta työelämää koskevasta tutkimustiedosta löytyy siis sekä hyviä uutisia, että seikkoja, joihin työelämän kehittämistoimia voi jatkossa suunnata.

Kirjottaja Forma Pauli
Forma Pauli

Kirjoittaja toimi Kevan työelämäpalvelujen johtajana.

Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Entä miten sote- ja maakuntauudistus etenee? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Tilaa RSS-syöte Tilaa RSS-syöte  

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia