Miten lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta? Case kuntajohtajien työhyvinvointitutkimus

Tutkimusten vaikuttavuuden lisäämisestä on käyty viime aikoina runsaasti keskustelua. Pontimena on ollut havainto, että perinteisiä tutkimusraportteja tai niiden pdf-versioita luetaan varsin vähän. Kyse on myös merkittävästä tietojohtamisen haasteesta.

Teemaa on pohdittu mm. Sitrassa sekä Kaskas-mediassa. Henrik Jussila päätyi omassa tutkimuksessaan havaintoon, että kansanedustajat eivät juurikaan lue Kelan raportteja.

Ratkaisua on etsitty mm. pyrkimällä sitomaan keskeiset sidosryhmät mukaan tutkimusprosessiin, viestimällä hankkeesta aikaisemmin kuin vasta tulosten julkistamisvaiheessa ja käyttämällä uusia tapoja julkaista tutkimuksen tuloksia.

Kevan tutkimustoiminnassa on jo pidempään käytetty edellä mainittuja tapoja tutkimusten vaikuttavuuden lisäämiseen. Seuraavassa esitellään, miten tänä vuonna toteutetussa Kuntajohtajien työhyvinvointi -tutkimuksessa toimittiin.

Sidosryhmät mukaan jo tutkimuksen suunnitteluun ja tulosten tulkintaan

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Suomen Kuntajohtajat ry:n kanssa. Näin mukaan saatiin paitsi asiantuntemusta, myös keskeisiä ”edunvalvonnallisia” näkökulmia, eli teemoja, jotka ovat keskeisiä kuntajohtajien työskentelyn ja työhyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksen kyselylomake suunniteltiin työpajassa, johon osallistui entisiä tai nykyisiä kuntajohtajia.

Lisäksi työpajaan osallistui kaksi johtamiseen ja ylimmän johdon työhyvinvointiin erikoistunutta asiantuntijaa sekä kaksi Kevan työelämän kehittämiseen erikoistunutta asiantuntijaa. Lomaketta ei siis suunniteltu pelkästään tutkijoiden asiantuntemukseen pohjautuen.

Tulosten keräämisen jälkeen sama ryhmä kokoontui pureksimaan tulosten merkitystä. Tutkijat eivät tässäkään vaiheessa olleet yksin miettimässä, mitä tuloksista pitäisi ajatella tai mitkä ovat keskeisimpiä löydöksiä.

Vaikka asiantuntemusta oli laajemmin koolla, tutkijat toki laativat tutkimuslomakkeen, keräsivät aineiston ja analysoivat sen.

Tulosten julkistaminen vietiin sidosryhmien tilaisuuteen

Tulokset julkistettiin Kuntajohtajapäivillä eli keskeisen sidosryhmän omassa tilaisuudessa. Tulokset esiteltiin työpajassa, jossa kuntajohtajat itse pohtivat työhyvinvointiin liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja työhyvinvoinnin tukemista. Näin tutkimuksen tulokset linkittyivät suoraan käytännön pohdintaan tutkimuskohteen työhyvinvoinnista.

Tutkimuksesta viestittiin uusilla tavoilla

Tutkimushankkeesta ei tehty perinteistä raporttia. Sen sijaan hankkeesta viestittiin blogikirjoituksin, videolla sekä perinteisellä mediatiedotteella. Viimeksi mainittu ei lyönyt läpi kovin hyvin.

Tutkimuksen tulosaineisto laitettiin vapaasti saataviin verkkoon. Aineistosta tehtiin yksi infograafi sekä ennakkojuttu teeman kannalta keskeiseen lehteen, eli Kunta-lehteen.

Materiaaleja tutkimuksen tulosten julkistamisen eri vaiheissa jaettiin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa (Twitter, LinkedIn, Facebook). Tutkimuksesta myös irrotettiin erillisteema (kuntajohtajien sosiaalisen median käyttö) omaksi osiokseen (blogikirjoitus ja kalvopaketti) ja osallistuttiin johtajien some-viestintää koskevaan keskusteluun.

Teemaa tuettiin myös haastattelemalla yhtä kuntajohtajaa siitä, miten hän näkee työhyvinvoinnin ja sen tukemisen.

Sosiaalisen median käyttöön liittyi se, että postausten ja aineistojen ”klikkejä” seurattiin. Näin saatiin palautetta siitä, kuinka paljon yleisöä tavoitettiin ja mitä eroja eri teemojen kiinnostavuudessa oli. Tässä havaittiin esimerkiksi, että kuntajohtajien sosiaalisen median käyttö herätti varsin laajaa kiinnostusta.

Tulokset on nyt julkistettu, mutta tutkimuksen elinkaari jatkuu. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään eri tilaisuuksissa ja valmennuksissa Kevan sidosryhmien kanssa.

Vaikka tutkimuksen suorittamistapa oli käytännönläheinen, osallistutaan aineistosta laaditulla esitelmällä myös akateemiseen keskusteluun syksyn Työelämän tutkimuspäivillä.

Arviointia

Tutkimusprosessi erosi huomattavasti perinteisestä tutkimusprosessista. Vuoropuhelua sidosryhmien ja kehittämisasiantuntijoiden kanssa oli enemmän ja vuoropuhelu kesti koko prosessin ajan. Sidosryhmäyhteistyö tulosten hyödyntämisen osalta jatkuu edelleen.

Mediatiedote ei mennyt kovin hyvin läpi. Ilman some-toimia tutkimuksen tulosten levittäminen olisi jäänyt vaisuksi.

Uusi prosessi edellytti uutta osaamista. Esimerkiksi työpajojen tuotokset tuli osata tiivistää tutkimuslomakkeeseen niin, että lomake edelleen oli toimiva tiedon keräämisen välineenä. Tulosten raportointi blogipostauksissa on myös erilaista kuin perinteisen raportin kirjoittaminen.

Sosiaalisen median hyödyntäminen, vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ja palautteen saaminen mukaan tutkimukseen vaatii myös osaamista.

Prosessi tuntui varsin toimivalta. Tutkimuksen elinkaarta pystyttiin pidentämään. Tutkimus, sen teemat ja tulokset ovat esillä pidempään kuin pelkästään tutkimuksen julkistamisen sen jälkihoidon merkeissä. Samantyyppistä tutkimusten toteutusprosessia käytetään Kevassa hieman varioiden kaikkien tutkimusten kohdalla.

Tutkimusten tuloksia voi julkaista myös ilman perinteistä raporttia. Fyysisellä raportilla on kuitenkin omat hyvät puolensa. Harkinta julkistamistavasta on siten hyvä tehdä tapauskohtaisesti.

Oli tutkimuksen toteutusprosessi tai julkistamistapa minkälainen hyvänsä, tutkimuksen ytimessä on kuitenkin edelleen tutkijan ammattitaito aineistojen keräämisessä, analysoinnissa ja keskeisten havaintojen tiivistämisessä.

Teksti: Pauli Forma, Susanna Gardemeister ja Toni Pekka.

Materiaalit

• Tiedote: Kuntatajohtajat tekevät pitkää päivää, mutta työ antaa myös voimavaroja
• Diapaketti tuloksista
• Kunnanjohtaja Johanna Luukkosen haastattelu

Blogikirjoitukset

• Rikastavaa keskustelua kuntajohtajan työhyvinvoinnista
• Kuntajohtajien vaikeat valinnat
• Kunnat ja kuntajohtajat sosiaalisessa mediassa