Työelämä Työkyky
Forma Pauli:

Miten käy julkisen sektorin työhyvinvoinnille sote-uudistuksessa?

Blogi 15.3.2017 Forma Pauli
Työelämä Työkyky

Julkisen sektorin työntekijöillä on työhyvinvoinnin suhteen sekä haasteita että vahvuuksia. Johtamiskokemukset ovat kehittyneet myönteisesti, mutta haasteena kunta-alalla ovat henkinen kuormitus ja kiire. Valtiosektorilla nousevat esiin työn ja muun elämän yhteensovittamisen kysymykset. Edessä olevissa isoissa muutoksissa tulisi ymmärtää, että työhyvinvoinnin huomioiminen varmistaa uudistusten onnistumisen.

Suomessa on kansainvälisten vertailujen perusteella toimiva julkinen sektori. Julkisen sektorin rooli on keskeinen monella yhteiskunnan osa-alueella, kuten sosiaali- ja terveystoimessa ja opetusalalla. Julkinen sektori varmistaa myös oikeusvaltion toimivuuden. Henkilöstön hyvinvointi turvaa sen, että julkisen sektorin vastuulla olevat tehtävät hoituvat laadukkaasti ja tehokkaasti.

Tässä kirjoituksessa tiivistän työhyvinvointitilanteen julkisella sektorilla uusimpien tutkimustulosten valossa ja pohdin tulevaa. 

Kunta-alalla kuormitus kasvaa mutta johtaminen paranee

Keva julkaisi joulukuussa 2016 Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimuksen. Hanke toteutettiin yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmän kanssa. Tulosten mukaan kuntatyöntekijöiden työssään kokemia vahvuuksia ovat työn kokeminen tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Työyhteisön toimivuus, koettu luottamus ja ilmapiiri ovat pääsääntöisesti hyvällä tasolla ja näin työhyvinvointia kannattelevia tekijöitä.

Kuormittavia tekijöitä kunta-alalla ovat erityisesti henkinen rasitus ja kiire. Tämä korostuu etenkin terveysalalla, jossa myös väkivallan kohteeksi joutuminen tai sen uhka on yleistynyt. Myös epäasiallisen kohtelun kokeminen on huolestuttavan yleistä.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on laaja tutkimus kunta-alan työhyvinvoinnista. Sen syksyllä 2016 julkaistujen tulosten mukaan johtaminen on kunta-alalla parantunut. Esimiehet tukevat, rohkaisevat ja kannustavat työntekijöitä aikaisempaa enemmän. Kohtelun ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus on parantunut.

Myös Kunta10-tutkimuksen mukaan työmäärän lisääntyminen kuormittaa kuntatyöntekijöitä. Esiin nousee sote-alan ohella opetusala. Huolestuttavaa on erityisesti se, että vaikutusmahdollisuudet muutoksiin koetaan heikoiksi. Väkivalta-kokemukset ja epäasiallisen kohtelu kokemukset ovat yleistyneet myös tämän tutkimuksen aineiston valossa. 

Kirkon alalla parannuksia esimiestyössä

Samassa edellä mainitussa Kevan tutkimuksessa selvitettiin evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöiden työhyvinvointia. Kirkon alalla myönteisiä asioita ovat aika- ja henkilöresurssien kokeminen melko hyvin riittäviksi, hyvät vaikutusmahdollisuudet työhön sekä hyvä työympäristö.

Kirkon alalla esimiestyö on yleisesti parantunut niin, että muutoksia käsitellään aikaisempaa yleisemmin ja myös toimintatapojen kehittäminen on yleisempää.

Hautausmaa- ja palvelutyössä korostuu työn fyysinen ja seurakuntatyössä henkinen rasittavuus. Ensin mainitulla alalla esimiestyöhön ja esimerkiksi kehityskeskustelujen käymiseen tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Seurakuntatyössä myönteistä on työn ilon kokeminen, työn merkityksellisyys ja työn kehittäminen.

Valtiosektorilla voi vaikuttaa omaan työhönsä

Työolobarometrin ennakkotiedoista voidaan tiivistää valtiosektorin ajankohtaisia työhyvinvointiasioita.

Valtiosektorin töiden vahvuuksia ovat hyvät mahdollisuudet kouluttautua, hyvät vaikutusmahdollisuudet työn sisältöön ja työnjakoon sekä joustavuus.

Valtiosektorin työn haasteita ovat asiantuntijatyöstä johtuen työn ja muun elämän yhteensovittamisen haasteet. Henkistä väkivaltaa tai kiusaamista esiintyy jonkin verran. Työn tekemisen tavat ja organisoituminen ovat muuttuneet ja automaatio etenee rivakasti.

Valtiokonttorin vastuulla olevan VMBaron mukaan valtiolla tehtävän työn vahvuuksia ovat muun muassa johtamisen oikeudenmukaisuus, tavoitteellisuus, sukupuolten tasa-arvon kokeminen sekä oppimisen ja uudistumisen mahdollisuudet työssä. Parantamisen varaa koettiin olevan kehityskeskustelujen onnistuneisuudessa ja arvojen toteutumisessa työpaikan arjessa.

Rakenteet ryskyvät, miten käy työhyvinvoinnin?

Julkisen sektorin työhyvinvoinnissa on kehittämiskohteita, mutta kokonaisuutena julkisen sektorin työelämän laatu on varsin ”kilpailukykyistä” yksityiseen sektoriin verrattuna. Kehitys on ollut viime vuosina myönteistä. Leo Suomaan kirjoituksen otsikon tavoin voi kysyä, että pitäisikö julkisen sektorin työelämää joskus jopa hehkuttaa?

Julkinen sektori muuttuu nopeasti muun muassa digitalisoitumisen ja rakenteiden uudistumisen myötä. Suurin muutos on sote- ja maakuntauudistus, jossa noin 215 000 työntekijää on vaihtamassa työpaikkaa, jos uudistus etenee ehdotusten mukaisesti.

Uudistus on massiivinen ja huomion kohteena olevia asioita on paljon. Työhyvinvointi ja sen turvaaminen ei valitettavasti tunnu olevan järin vahvasti mukana uudistusta koskevassa keskusteluissa.

Uudistuksen tekijöillä on kiireensä ja paineensa. Monta tärkeää asiaa kilpailee heidän huomiostaan. Silti olisi hyvä muistaa, että hyvinvoiva henkilöstö ja henkilöstön kokemus siitä, että historiallinen muutos johdettiin hyvin, on tärkeä osa onnistunutta uudistusta.

Kirjottaja Forma Pauli
Forma Pauli

Kirjoittaja toimi Kevan työelämäpalvelujen johtajana.

Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Entä miten sote- ja maakuntauudistus etenee? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Tilaa RSS-syöte Tilaa RSS-syöte  

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia