Kunnat ja kuntajohtajat sosiaalisessa mediassa
Sosiaalisen median hyödyntämisestä johtamisessa keskustellaan vilkkaasti. Sosiaalinen media tarjoaa johtajalle mahdollisuuden organisaation avainviestien ja tarinan kertomiseen monikanavaisesti. Toisaalta se mahdollistaa läpinäkyvän johtamisen ja johtajan henkilöbrändin rakentamisen ja kehittämisen. Johtaminen on viestintää ja sosiaalisen median kanavat tarjoavat tähän erinomaiset mahdollisuudet.
Julkisen hallinnon kohdalla hyödyt ovat erityisen suuret. Pekka Sauri on kirjassaan Julkishallinto ja sosiaalinen media kuvannut, kuinka sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden nopeaan ja mutkattomaan vuorovaikutukseen kuntalaisten kanssa.
Julkisen hallinnon näkökulmasta kyse ei Saurin mukaan kuitenkaan ole pelkästään viestinnästä. Sosiaalinen media on enemmän kuin pelkkä viestin jakelukanava päättäjien ja kansalaisten kesken. Sen avulla voidaan valjastaa päättäjien, kansalaisten ja yritysten osaaminen kaikkien yhteiseksi hyväksi.
Miten kuntajohtajat käyttävät sosiaalista mediaa johtamisessaan ja miten kunnat ylipäätään hyödyntävät somea?
Kysymystä selvitettiin osana Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n yhteistyössä toteuttamaa Kuntajohtajien työhyvinvointitutkimusta. Aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä keväällä 2015.
Tutkimuksen toteutus työhyvinvointikyselyn yhteydessä oli perusteltua, koska some saattaa sen monien hyötyjen lisäksi olla kanava kuntajohtajien saamalle kuormittavalle kuntalaispalautteelle.
Tulokset osoittavat, että vain 25 prosenttia kuntajohtajista sanoo käyttävänsä sosiaalista mediaa aktiivisesti omassa johtamisessaan. Aktiivisempia sosiaalisen median käyttäjiä ovat naiset, nuoremmat kuntajohtajat sekä suurten kaupunkien johtajat.
Ikäryhmien väliset erot viittaavat siihen, että tilanne saattaa muuttua ja sosiaalisen median hyödyntäminen arkipäiväistyä tulevaisuudessa suurten ikäluokkien edustajien jäädessä eläkkeelle kuntien johtotehtävistä.
Kunnat käyttävät sosiaalista mediaa enemmän kuin organisaatioiden johto. Kuntajohtajista 45 prosenttia ilmoittaa, että hänen organisaationsa käyttää sosiaalista mediaa vuorovaikutukseen kuntalaisten kanssa. Suuret kaupungit, miesten johtamat kaupungit sekä nuorten johtajien organisaatiot ovat ottaneet somen käyttöön muita enemmän.
25 % kuntajohtajista käyttää sosiaalista mediaa
aktiivisesti johtamisessaan.
45 % kunnista käyttää sosiaalista mediaa
vuorovaikutukseen kuntalaisten kanssa.
Tulokset ovat mielenkiintoisia.
Ensinnäkin, näyttää siltä, että kunnilla on yleisesti vielä paljon varaa lisätä sosiaalisen median käyttöä vuorovaikutukseen kuntalaisten kanssa. Toisaalta, kuntien ylimmällä johdolla olisi vielä muuta organisaatiota enemmänkin mahdollisuus hyödyntää sosiaalista mediaa omassa johtamisessaan.
Ero johtajien ja organisaatioiden välillä kertoo siitä, että kuntaorganisaatioiden viestinnästä vastaavat viestintäammattilaiset ovat roolinsa mukaan edelläkävijöitä sosiaalisen median käytössä. mutta Kaikissa sosiaalista mediaa muuten hyödyntävässä organisaatiossa viestintä ei ole toistaiseksi saanut ylintä johtoa mukaan somen käyttämiseen.
Tulokset ovat linjassa arkipäivän havaintojen kanssa. Kunta-alalta löytyy monia aktiivisia sosiaalista mediaa omassa johtamisessaan käyttäviä johtajia, jotka kertovat sosiaalisessa mediassa esimerkiksi kunnan päätöksenteossa ajankohtaisista asioista tai omasta päiväohjelmastaan.
Somea hyödyntävä kaupunginjohtaja saattaa myös tiedustella evästyksiä valmisteluvaiheessa olevista asioista kuntalaisilta tai sidosryhmiltä. Tämäntyyppinen läpinäkyvä sosiaalista mediaa hyödyntävä johtamistyyli todennäköisesti lisääntyy tulevaisuudessa myös julkishallinnossa.
Tulokset SlideSharessa: Kuntajohtajat ja sosiaalinen media
Kirjoittajat: Pauli Forma ja Toni Pekka.
