Kevan työelämäpalveluissa valmistaudutaan julkisen sektorin muutoksiin
Digitalisaatio, globalisaatio, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja muut megatrendit muuttavat maailmaa ja Suomea vauhdilla. Organisaatiot ja ihmiset ovat pyörityksessä.
Megatrendien lisäksi julkisella sektorilla vuonna 2019 voimaan tuleva sote- ja aluehallintouudistus aiheuttaa muutoksen, jonka mittaluokkaa kuvaavia riittävän kokoisia adjektiiveja on ollut vaikea löytää. Sanoja ovat olleet ainakin ”valtava”, ”ennennäkemätön” ja ”historiallinen”.
Sote- ja aluehallintouudistus muuttaa myös työelämää
Vaikka uudistuksen yksityiskohtia on vielä runsain mitoin auki ja lopulliset päätökset ovat tekemättä, voidaan jo arvioida, minkälaisia työelämävaikutuksia uudistuksella saattaa olla.
Ensinnäkin, tarvitaan taitavaa muutoksen johtamista, yli 215 000 työntekijän vaihtaessa työnantajaa kunnista, kuntayhtymistä ja kuntaomisteisista osakeyhtiöistä maakuntien ja palvelulaitosten konserneihin. Siirtyminen tapahtunee vaiheittain.
Toiseksi, uusien ja uudistuvien työnantajien tulee rakentaa työnantajaprosessinsa kuntoon tai uudistaa niitä. Tärkeänä osana näitä prosesseja ovat työhyvinvointi- ja työkykyasioiden johtamiseen liittyvät toimintamallit.
Kolmanneksi, yhtiöittämisen ja valinnanvapauden myötä julkisen sektorin työelämä muuttuu. Pärjätäkseen kilpailussa yksityisen sektorin yhtiöiden kanssa myös julkisen sektorin yhtiöiden on trimmattava itsensä kilpailukykyisiksi. Työnantajat haluavat, aivan ymmärrettävästi, työntekijöitä, joilla on mahdollisimman vähän sairaspoissaoloja. Osatyökykyisten työntekijöiden työssä jatkamisen mahdollisuudet saattavat siten uudistuksen myötä muuttua.
Neljänneksi, valinnanvapauden myötä työvoimakilpailu yksityisen ja julkisen sektorin välillä kiristyy. Yksityiset ja julkiset sote-palveluja tuottavat organisaatiot kilpailevat samasta työvoimasta. Kilpailussa välineinä ovat paitsi palkka, myös työelämän laatuun liittyvät asiat.
Maailman muuttuessa tarvitaan tietoa, sen analysointia ja hyödyntämistä
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula totesi eräässä tilaisuudessa, että ”megatrendit tukevat työelämän kehittämistä”. Kun työelämässä tapahtuu paljon muutoksia, on erityisen suuri tarve työelämää koskevalle tiedolle ja kehittämiselle.
Myös me Kevassa tunnistamme tämän tarpeen. Eläkelaitoksen näkökulma työelämän kehittämiseen on työkyvyttömyysriskin pienentäminen ja työuran tukeminen. Kevassa tähän pyritään tukemalla työnantaja-asiakkaita työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisessa.
Näkökulmamme kattaa työhyvinvointia edistävien olosuhteiden luomisen organisaatioihin sekä työkyvyttömyysasioiden hallinnan. Keskeisessä roolissa on työhyvinvointia ja työkykyä kuvaava, eri lähteistä saatava tieto, sen analysointi ja hyödyntäminen toiminnan parantamiseksi.
Kevan vahvuus eläkeasioissa ja myös työelämäpalveluissa on julkisen sektorin tuntemus
Pitkäjänteisten ja luotettavien tutkimustemme kautta tunnemme julkisen sektorin työelämän. Toinen vankka perusta on vuosia kestänyt vuorovaikutus ja kumppanuus asiakkaidemme kanssa.
Julkisen sektorin uudistuessa Keva haluaa tuottaa kattavat eläkelaitoksen palvelut koko julkiselle sektorille mukaan lukien julkisesti omistetut osakeyhtiöt ja yhteisöt.
Ajankohtaiset julkisen sektorin muutokset haastavat myös Kevan. Osana Kevan valmistautumista julkisen sektorin uudistumiseen, uudistamme työelämäpalvelujamme niin, että ne vastaavat uudessakin tilanteessa asiakkaidemme tarpeita.
Keskeinen teema palvelujen kehittämisessä on digitalisaation ja tiedon hyödyntäminen. Olemme myös valmiita uudenlaiseen yhteistyöhön julkisen sektorin sidosryhmien ja työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemisen asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.
Muutoksen keskellä viisaasti johdetuissa julkisen sektorin organisaatioissa kiinnitetään huomiota työhyvinvointiin ja työkykyyn.
Hyvä työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen näkyy työnantajalle parantuneena tuloksellisuutena, pienempinä työkyvyttömyyskustannuksina ja näin myös parempana kilpailukykynä. Tässä työssä haluamme olla auttamassa asiakkaitamme.
----------------------------
