Työhyvinvointi Työnantajat
Forma Pauli:

Eläkeuudistuksen varjossa

Blogi 28.3.2015 Forma Pauli
Työhyvinvointi Työnantajat

Käytännössä kaikkiin julkisen sektorin ajankohtaisiin muutoksiin kytkeytyy henkilöstökysymyksiä. Tuleva eläkeuudistus lisää moninaisuutta työelämässä ja korostaa ennakoinnin merkitystä sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta.

Parin viime viikon aikana olen osallistunut useisiin tilaisuuksiin, joissa on pohdittu julkisen sektorin ajankohtaisia haasteita ja toisaalta eläkeuudistuksen vaikutuksia työelämään.

Tunnetustihan julkinen sektori on monenlaisten haasteiden edessä. Rakenneuudistuksia on tulossa, kuntien tehtäviä harkitaan uudelleen, tuottavuutta pyritään parantamaan ja säästöjä saamaan aikaan.

Eräässä tilaisuudessa nämä haasteet oli jälleen kerran heijastettu seinälle. Erään kaupungin henkilöstöjohtaja totesi kommentissaan, että haasteista puuttuu yksi kokonaisuus, nimittäin henkilöstöasiat. Kuntasektorin työvoimavaltaisuuden vuoksi henkilöstöasiat kuuluvat kaikkiin mainittuihin haasteisiin keskeisenä ulottuvuutena.

Toisessa tilaisuudessa sivuttiin ns. luonnollista poistumaa, eli henkilöstömäärän vähentämistä eläkkeelle siirtymisen kautta. KT Kuntatyönantajien selvityksen mukaan noin 80 prosenttia kunnista on hyödyntänyt luonnollista poistumaa säästökeinona. Keskustelussa nousi esiin, että luonnollinen poistuma on kuitenkin varsin huono organisaation kehittämisen keino, koska poistuma harvoin kohdistuu juuri sinne, missä se olisi organisaation kehittämisen vuoksi tarpeen.

Viikon varrella satuin lukemaan Life Journal-lehden uusimman numeron, jonka työelämää ja eläkeuudistusta koskevissa artikkeleissa oli mielenkiintoisia ajatuksia.

Eläkeuudistuksen myötä nouseva eläkeikä ja pitenevät työurat lisäävät moninaisuutta työelämässä. Työssä on tulevaisuudessa aikaisempaa enemmän eri ikäisiä työntekijöitä.

Moninaisuus lisääntyy myös muuten. Pitenevien työurien myötä työelämässä saattaa olla aikaisempaa enemmän erilaisuutta myös työkyvyn suhteen. Samaan suuntaan vaikuttaa pyrkimys hyödyntää aikaisempaa enemmän jäljellä olevaa työkykyä työssä jatkamiseen.

Moninaisuuden lisääntyessä työn tekemisen tavoissa, työajoissa ja myös johtamisessa tarvitaan muutoksia. Myös työyhteisöjen toleranssia moninaisuuden hyväksymisen tulisi kasvattaa.

Myös työhön osallistumisen tavat saattavat muuttua. Vaikka eläkejärjestelmän kautta tulevaisuudessa on vähemmän mahdollisuuksia työstä vetäytymiseen, työntekijät saattavat työuransa huokoistamisen vuoksi haluta pitää erilaisia vapaita työuransa viimeisten vuosien aikana.

Siksi ennakoivuus henkilöstökysymyksissä korostuu. Eläkepoistuman ennakoinnissa on sekä määrällinen, että laadullinen näkökulma. Määrällisesti kyse on eläkepoistuman korvaamisesta, laadullinen näkökulma kattaa muun muassa osaamiseen liittyvät asiat. Minkälaista osaamista poistuu, miten osaamista siirretään ja tarvitaanko uudenlaista osaamista?

Työurien pidentämisessä myös työntekijöillä itsellään saattaa olla keskeinen rooli. Puhutaan itsensä ikäjohtamisesta, jolla tarkoitetaan työntekijän omaa pohdintaa ja toimenpiteitä siinä, miten työtä ”tuunataan” omaa työkykyä ja elämäntilannetta vastaavaksi.

Perjantaina kuuntelin esitelmää dialogisesta johtamisesta. Johtaminen yleensäkin hyötyy dialogista, mutta edellä kuvatuissa olosuhteissa dialogin merkitys korostuu entisestään.

Kevankin tutkimuksissa on tullut esiin, että eläkkeellesiirtyminen on osassa työpaikkoja tabu. Ennakointi on vaikeaa, jos eläkkeellesiirtymistä mystifioidaan eivätkä työntekijät kerro eläkkeelle siirtymiseen liittyvistä suunnitelmistaan. Hankalaa on myös se, jos työntekijät eivät ole tietoisia työnantajansa työurapolitiikasta. Organisaatiokulttuurin pitää tukea dialogisuutta myös tämän teeman käsittelyssä.

Kevan tiistaina pidetyn henkilöstöjohtamisen seminaarin aiheena oli kompleksisuus. Kompleksisuus sopii tähän aikaan ja näihin teemoihin hyvin, koska asioita ei voida ratkaista kokonaan tai kerralla. Eläkeuudistus esimerkiksi vaatii onnistukseen tukea työelämän olosuhteilta. 

Kompleksisessa maailmassa asioita voi harvoin ratkaista yksin, työurakysymyksissä tarvitaan esimerkiksi toimivaa yhteistyötä työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon, eläkevakuuttajan ja muidenkin tahojen kanssa. On kuitenkin tärkeätä tunnistaa oman organisaation vaikutusvallassa olevat asiat ja keskittyä niihin. Kompleksisuus vaatii myös johtamiselta uusia asioita, joita on kuvattu mielenkiintoisella tavalla tässä blogissa.

Kompleksisuuteen kuuluu myös epävarmuus. Kaikkea ei voi ennakoida. On oltava valmis muuttamaan mieltä ja kurssia. Tällainen joustavuus on kompleksisessa maailmassa tärkeää organisaatioille ja myös ihmisille. 

Kirjottaja Forma Pauli
Forma Pauli

Kirjoittaja toimi Kevan työelämäpalvelujen johtajana.

Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Entä miten sote- ja maakuntauudistus etenee? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Tilaa RSS-syöte Tilaa RSS-syöte  

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia