Keva

Tekstikoko

Suurenna Pienennä

Sisältöhaku

Hae
  • Sivukartta
  • Yhteystiedot
  • På svenska
  • In English
  • Etusivu
  • Eläkkeet
  • Työssä jatkaminen
  • Työnantajille
  • Vuokrakohteet
  • Lomakkeet
  • Julkaisut
  • Tapahtumat
  • Tietoa meistä

 | Kirjaudu ulos

  • Työssä jatkamisen tilannearvio
  • Aktiivinen tuki
    • Kehittämistyön periaatteet
      • Toimintatavan luominen
        • Toimintamallin valmisteluprosessi
        • Tavoitteiden kartoittaminen
        • Näin onnistuimme
      • Seuranta ja arviointi
        • Nykytilan arviointi
        • Lähestymistavan arviointi
        • Arvioinnin työpaja
      • Toimintamalleja
    • Varhainen tuki
      • Tuen tarpeen tunnistaminen
        • Työkykyongelman jäsentäminen
        • Milloin pitää puuttua?
        • Sairauspoissaoloihin puuttuminen
        • Pitkittyviä sairauspoissaoloja seurattava
      • Puheeksiottaminen
        • Valmistautuminen
        • Keskustelun muistio
      • Sovi ja toimi
    • Tehostettu tuki
      • Tilanteen arviointi
      • Verkostoneuvottelu
      • Näin onnistuimme: Työkykysuunnittelija tehostetun tuen osaajana
    • Paluun tuki
      • Paluukeskustelu ja -suunnitelma
      • Lähtökeskustelu
      • Poissaolon aikainen yhteydenpito
      • Paluukeskustelu
      • Seuranta
      • Näin onnistuimme: Aktiivista uudelleensijoitustoimintaa Hämeenlinnan kaupungissa
    • Työterveysyhteistyö aktiiivisessa tuessa
      • Työkyvyn arviointi
    • Kevan aktiivisen tuen kehittämispalvelut
  • Työterveysyhteistyön kehittäminen
    • Työterveysyhteistyöllä edistetään työkykyä
  • Työhyvinvointitoiminnan suunnittelun tuki
  • Muutoksen tuki
  • Työhyvinvointia strategisesti -valmennus
  • Kuntasi työhyvinvointisyke
    • Näin onnistuimme
  • Ratkaisuja työkyvyn heikentyessä
    • Ammatillinen kuntoutus
    • Osatyökyvyttömyyseläke
    • Kuntoutustuki
    • Osa-aikaeläke
    • Tukea hylkäävän päätöksen saaneille
  • Ammatillinen kuntoutus
    • Kenelle
    • Mitä tehdä työkyvyn heikentyessä
    • Kuntoutus kannattaa
    • Keinot
    • Hakeminen
    • Työnantajalle
    • Yhteystiedot
    • Hyviä kokemuksia kuntotukseesta
      • Seinäjoella jatkoaikaa työhön
      • Ammatillisen kuntoutuksen avulla unelmatyöhön
      • Ihanaa, etten päässytkään eläkkeelle
  • Käytännön työvälineet apuna
    • Avaintiedot
    • Esimiehen opas - kyselystä kehittämiseen
      • Virittäytyminen kyselyyn
      • Mitä tulokset kertovat
      • Tulosten käsittely
      • Kehittämissuunnitelman laadinta
      • Seuranta
    • Työyhteisösyke
    • Oma työsyke
    • Multimediat
  • Tietoa työssä jatkamisen tueksi
    • Oppaat ja esitteet
    • Tutkimukset
  • Koulutukset ja tapahtumat
    • Työpajat
    • Seminaarit ja tilaisuudet
    • Muut koulutukset
  • Kaari-uutiskirje, blogi ja keskustelufoorumi
  • Työkyvyttömyys maksaa
Keva > Etusivu > Työssä jatkaminen > Työterveysyhteistyön kehittäminen > Työterveysyhteistyöllä edistetään työkykyä

Työterveysyhteistyöllä edistetään työkykyä 

Työterveysyhteistyöllä pyritään parantamaan

  • henkilöstön työtyytyväisyyttä, työssä jaksamista ja työssä jatkamista
  • työympäristön turvallisuutta sekä
  • henkilöstö- ja työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.

Työterveysyhteistyöllä pyritään vähentämään

  • työhön liittyviä henkisiä ja fyysisiä kuormitustekijöitä
  • sairauslomia sekä
  • työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeelle jäävien työntekijöiden määrää.

Työterveyshuollon tunnettava asiakkaansa

Hyvin toimivassa työterveysyhteistyössä työterveyshuolto tukee organisaation henkilöstöstrategisia tavoitteita hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisilla palveluilla. Tämä edellyttää työterveyshuollolta asiakkaan toimialakohtaisen toimintaympäristön tuntemista.

Työkyvyn edistäminen ja työssä jatkamisen mahdollistaminen edellyttävät työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivistä yhteistyötä.

Työterveyshuoltolain tarkoituksena on ehkäistä haittoja ja edistää työkykyä

Työterveyshuoltolain tarkoituksena on ehkäistä työstä ja työolosuhteista johtuvia terveyshaittoja sekä edistää työkykyä ja terveyttä. Työnantajan vastuulla on työn vaarojen ja riskien arviointi, sekä arvioinnista nousevien käytännön toimenpiteiden toteuttaminen.

Johdon sitoutuminen on tärkeää

Onnistuakseen työterveysyhteistyö edellyttää johdon sitoutumista sekä aktiivista ja näkyvää osallistumista. Toiminta perustuu aktiiviselle vuorovaikutukselle, minkä turvaamiseksi tarvitaan jatkuvaa tiedottamista ja keskustelua työntekijöiden kanssa.

Yhteisesti sovitut toimintatavat ja vastuut ovat onnistumisen edellytyksenä

Työterveysyhteistyö edellyttää yhteisesti sovittuja toimintatapoja, tavoitteita ja mittareita, joilla tavoitteiden saavuttamista voidaan seurata.

Työterveysyhteistyön tavoitteena on, että eri osapuolet tietävät oman vastuunsa seuraavissa kysymyksissä:

Selvilläolemisen periaate

  • henkilöstön tila (mm. työtyytyväisyys, osaaminen, terveydentila ja työkyky)
  • työkykyyn liittyvät riskit
  • terveyteen liittyvät riskit
  • työn psyykkinen ja fyysinen kuormittavuus
  • työkyvyttömyyskustannukset.

Varautumisen periaate

  • henkilöstöriskien hallinta
  • varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät toimet.

Osallistumisen periaate

  • työterveysyhteistyö ja sen suhde työpaikan työturvallisuusyhteistyöhön
  • tilannekohtainen työssä jatkamisen mahdollisuuksien selvittäminen.

Työterveyshuoltoon investoinnista oltava hyötyä

Sekä yksittäiset työpaikat että yhteiskunta investoivat työterveyshuoltoon monella tavalla. Siksi työterveyshuollosta on myös oikeus odottaa selkeää vaikuttavaa toimintaa.

Työnantajan näkökulmasta työterveyshuollon ammattilaisten kanssa tehdyn yhteistyön tulisi edistää organisaation henkilöstön työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia.

 

 
 
Tulostusversio Sivun alkuun Päivitetty 12.9.2011
© Copyright Keva
Käyttöehdot Sivukartta
Kirjaudu sisään