Kustannusten mittasuhteet
Kunta-ala maksaa ainakin kaksi miljardia euroa työkyvyttömyydestä aiheutuvia menoja vuodessa. Tämä arvio perustuu suurimpien kaupunkien työkyvyttömyysmenoihin.
Työkyvyttömyydestä aiheutuvat välittömät kustannukset, kuten sairauspoissaolo-, työterveyshuolto-, tapaturma- ja eläkekustannukset ovat koko kunta-alalla noin miljardin euron luokkaa.
Työkyvyttömyydestä aiheutuvat välilliset kustannukset maksavat kunta-alalle toisen miljardin. Välillisiä kustannuksia ovat esimerkiksi työhyvinvoinnin heikkeneminen, tuottavuuden aleneminen ja palvelutuotannon heikkeneminen.
Suurimmissa kaupungeissa työkyvyttömyyden välittömät kustannukset ovat keskimäärin 6,7 prosenttia palkoista. Kun otetaan huomioon välilliset menot, työkyvyttömyys aiheuttaa esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Turussa, Porissa ja Jyväskylässä yhteensä lähes puolen miljardin euron kustannukset (13,6 prosenttia palkoista).
Esimerkkejä kustannuksista
Kunnalle, jossa työskentelee 3 700 henkilöä, aiheutuu vuodessa 10 miljoonan euron kustannukset työntekijöidensä työkyvyttömyydestä. Tämä vastaa yli puolta kyseisen kunnan päiväkotien henkilöstömenoista.
Sairaanhoitopiiri, jossa työskentelee 4 300 työntekijää, maksaa työkyvyttömyyden kustannuksia vuosittain 14 miljoonaa euroa. Se on yhtä paljon kuin 18 000 asukkaan kunta maksaa vuosittain sairaanhoitopiirille erikoissairaanhoidosta.
Sairauspoissaolot suurin kustannuserä
Sairauspoissaolot ovat merkittävin työkyvyttömyyskustannusten aiheuttaja, siitä aiheutuvat kustannukset muodostavat kaksi kolmannesta välittömistä työkyvyttömyyskuluista. Suurissa kaupungeissa sairauspoissaolojen välittömät kustannukset palkasummasta ovat keskimäärin 4,5 prosenttia.
Erityisesti pitkät sairauspoissaolot tulevat kalliiksi. Yli 60 päivää vuoden aikana sairastaneita on kuntatyöpaikoilla keskimäärin 8 prosenttia ja heidän osuutensa sairauspoissaolojen kustannuksista on lähes kolmannes.
Pitkiin sairauspoissaoloihin voi vaikuttaa aktiivisella tuella
Pitkittyviin sairauspoissaoloihin työnantaja voi vaikuttaa aktiivisella tuella.
Varhainen tuki auttaa tunnistamaan työpahoinvointia, seuraamaan sairaspoissaoloja ja estämään niiden pitkittymistä.
Työtehtävien uudelleenjärjestely, ammatillinen kuntoutus tai osatyökyvyttömyyseläke ovat toimivia vaihtoehtoja työkyvyn heikentyessä ja näistä on paljon hyviä kokemuksia. Näillä toimilla työ pystytään sovittamaan työkykyä vastaavaksi, jolloin sairauspoissaoloja syntyy vähemmän ja jäljellä oleva työkyky voidaan säilyttää.
Paluun tuki pitkän sairaspoissaolon jälkeen helpottaa työhön sopeutumista ja ehkäisee parhaimmillaan uusia poissaoloja.
Tapaturmakustannukset vaihtelevat paljon
Tapaturmat aiheuttavat vähemmän kustannuksia kuin sairauspoissaolot, mutta kustannukset vaihtelevat paljon eri työnantajien välillä.
Tapaturmataajuuden sekä tapaturmamaksujen seuranta sekä tiivis yhteistyö auttavat hallitsemaan kustannuksia. Erityisesti kaupungeilla ja kunnilla on tapaturmien välttämiseen tavallista laajempi työkalupakki, sillä esimerkiksi yhteiskuntasuunnittelulla voidaan vaikuttaa työmatkatapaturmiin.
Työkyvyttömyyseläkkeet kasvattavat työnantajan eläkemaksua
12,5 prosenttia kuntien eläkemenoista johtuu työkyvyttömyyseläkkeistä. Työkyvyttömyys näkyy työnantajalle kohonneina eläkemaksuina.
Jo yksikin vältetty työkyvyttömyyseläke tuottaa kunnalle 60 000 euron säästön, kun työnantajan ei tarvitse maksaa varhaiseläkemenoperusteista maksua työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneestä.
Työterveyshuolto – kulu vai investointi?
Työterveyshuollossa tehokkain tapa puuttua ongelmiin on työkyvyttömyysriskin hallinta ja ennaltaehkäisy. Työterveyshuollon painopisteen pitäisikin olla tavoitteellisessa terveyteen investoinnissa, ei sairauksien hoitamisessa. Nykyisin keskimäärin 36 prosenttia työterveyshuollon kustannuksista (Kelan maksamat korvaukset huomioiden) ohjautuu ennakoivaan työterveyshuoltoon ja loput rahat menevät sairaanhoitoon.
Työterveyshuollosta johtuvat kustannukset ovat vähäisiä verrattuna muihin työkyvyttömyyden kustannuksiin. Keskimäärin suuret kaupungit käyttävät 0,4 prosenttia palkkasummasta työterveyshuoltoon.
Käytettyjä euroja ratkaisevampaa on kuitenkin organisaation ja työterveyshuollon välinen yhteistyö. Niin lyhyempiin kuin pidempiinkin poissaoloihin reagoimiseksi työnantajalla on oltava määritelty toimintatapa, joilla voidaan ratkaista työkykyongelmia. Parhain lopputulos saadaan kun toimintatapa on kehitetty työpaikan omista tarpeista lähtien työnantajan, työntekijöiden edustajien ja työterveyshuollon yhteistyönä.
Kustannusten taustaa
Tällä sivulla esitetyt työkyvyttömyyskustannukset perustuvat Kevan laskelmiin Helsingin, Vantaan, Espoon, Tampereen, Turun, Porin ja Jyväskylän kaupunkien työntekijöiden vuoden 2010 työkyvyttömyydestä aiheutuneista kustannuksista.
