Kukin eläkejärjestelmä vastaa omista eläkkeistään
Suomessa kukin eläkejärjestelmä vastaa omista eläkkeistään. Kunnallinen eläkejärjestelmä vastaa vain kunnallisen eläkelain perusteella karttuneista eläkkeistä. Vastaavasti yksityisalojen eläkejärjestelmät vastaavat vain yksityisen työnantajan palveluksessa kertyneistä eläkkeistä. Eläkevastuu ei siirry eläkejärjestelmästä toiseen, vaikka henkilö siirtyy toiseen eläkejärjestelmään kuuluvan työnantajan palvelukseen. Eläkkeestä vastaa aina se eläkejärjestelmä, jonka piirissä eläke on kartutettu.
Jokainen eläkejärjestelmä vastaa karttuneista eläkkeistään pääasiassa senhetkisten työntekijöiden ansioista perittävillä eläkemaksuilla. Työntekijöiden siirto eläkejärjestelmästä toiseen ei siirrä heidän aikaisemmin kartuttamaansa eläkettä tuohon uuteen järjestelmään, mutta eläkemaksut, joilla ko. eläkkeet tulisi aikanaan maksaa, siirtyvät toiseen järjestelmään.
Eläkemenoperusteinen maksu säilyy kuntatyönantajalla
Kunnallisessa eläkejärjestelmässä työnantajan eläkemaksut määräytyvät eri tavoin kuin yksityisaloilla. Keva perii jäsenyhteisöiltään osan eläkemaksuista palkkaperusteisena maksuna, joka määräytyy niiden maksamien palkkojen perusteella. Osa eläkemaksuista peritään eläkemenoperusteisena maksuna, joka jaetaan jäsenyhteisöille sen perusteella, kuinka paljon maksussa olevasta eläkkeestä on karttunut niiden palveluksessa ennen 31.12.2004 tehdystä työstä.
Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista, vaikka siirtäisikin kuntalaisille tarjoamiaan palveluja yksityissektorilla tuotettavaksi. Kun työntekijä siirtyy eläkkeelle, osa hänen eläkkeensä aiheuttamista kustannuksista peritään niiltä kuntatyönantajilta, joiden palveluksessa hän on aikanaan ollut. Tämän eläkemenoperusteisen maksun kuntatyönantaja joutuu maksamaan, vaikka henkilö olisi eläkkeelle siirtyessään muun työnantajan palveluksessa. Henkilön eläkkeen maksun alkamisesta käynnistyvä eläkemenoperusteisen maksun maksaminen jatkuu aiempien palvelussuhteiden perusteella useinkin vuosikymmenien ajan.
Kuntatyöntekijöiden väheneminen vaikuttaa eläkemaksuun
Kun kuntatyöntekijöitä siirtyy toisen eläkejärjestelmän piiriin, aiemman eläkejärjestelmän kannalta ollaan tilanteessa, jossa pienentyneillä tuloilla pitäisi selvitä entisistä menoista. Sen eläkejärjestelmän kannalta, jonne henkilöt siirtyivät, tilanne on paljon parempi, kun tulot kasvavat menojen säilyessä entisellään.
Kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien työntekijöiden määrän väheneminen johtaa kunnallisen eläkemaksuprosentin nousuun. Karkeasti voisi arvioida, että maksu nousee noin kaksi prosenttiyksikköä 10 prosentin poistumaa kohti. Jos poistuma on hyvin suuri, maksutasoa joudutaan korottamaan huomattavasti enemmän. Esimerkiksi 40 prosentin poistuma kunnallisen henkilöstön määrässä nostaisi maksua yli 50 prosenttiin palkkasummasta vuoden 2020 vaiheilla.
Kustannusten vertailu on tärkeää
Jos halutaan vertailla kunnan oman ja yksityisen palvelutuotannon kustannuksia, on olennaista laskea mukaan oikeat kustannukset.
Kuntatyöntekijöiden palkkaperusteinen eläkemaksu yhdessä varhaiseläkemenoperusteisen maksun kanssa on samansuuruinen kuin yksityisalojen eläkemaksu.
Eläkemenoperusteista maksua ei pidä ottaa mukaan vertailuun, koska sitä tulee maksettavaksi vain eläkkeelle siirtymisten yhteydessä.
Vuonna 2005 tai sen jälkeen perustetulta kunnalliselta osakeyhtiöltä ei peritä lainkaan eläkemenoperusteisia maksuja, sitä aikaisemmin perustetuillakin yhtiöillä ne ovat käytännössä hyvin vähäisiä.
