Mitä tarkoittaa eläkkeen normeeraus?
Normeeraus tarkoittaa sitä, että jos jäät vanhuuseläkkeelle ennen omaa henkilökohtaista vanhuuseläkeikääsi, ennen vuotta 1995 karttunut peruseläke muunnetaan vastaamaan 63 vuoden ikää. Samoin käy, jos sinulla ei ole henkilökohtaista vanhuuseläkeikää, vaan entinen eläkeikäsi on 65 vuotta ja lähdet eläkkeelle ennen sitä.
Julkisissa eläkejärjestelmissä peruseläkettä karttui ennen vuotta 1995 suuremman karttumaprosentin mukaan kuin yksityisaloilla. Esimerkiksi kunta-alalla karttumaprosentti oli 2,0 % palvelusvuotta kohti, kun se yksityisaloilla oli 1,5 %. Normeerauksessa tämä kunta-alan korkeampi karttumaprosentti muutetaan 1,8 prosentiksi. Eläke on tällöin siis hieman pienempi kuin se olisi, jos jatkaisi töissä henkilökohtaiseen eläkeikäänsä asti (tai 65 vuoden ikään).
Miten opintovapaalain mukainen palkaton opintovapaa vaikuttaa eläkekertymään?
Ennen 1.1.2005 pidetty opintovapaa
Opintovapaaseen sovellettiin samoja sääntöjä kuin muihinkin palkattomiin jaksoihin, esim. virkavapaaseen tai hoitovapaaseen. Opintovapaan lukeminen työssäoloaikaan riippui siitä, milloin pidit opintovapaan, kuinka pitkä se oli ja palasitko työhön opintovapaan jälkeen.
- Jos pidit opintovapaan ennen vuotta 1996, siltä kertyi eläkettä, jos vapaa oli enintään kuuden kuukauden mittainen ja palasit sen jälkeen työhön.
- Vuodesta 1996 lähtien opintovapaa luettiin työssäoloaikaan, jos vapaa oli enintään yhden vuoden pituinen ja palasit sen jälkeen takaisin työhön.
Työssäoloajan lisäksi eläkkeen määrään vaikutti se, paljonko sait työstä palkkaa.
Vaikka palkaton aika olisi otettukin huomioon työssäoloaikana, se saattoi silti vaikuttaa eläkkeen määrään siksi, että ansiot olivat pienemmät tai ansioita ei ollut ollenkaan. Eläkkeen määrä laskettiin niin sanotusta eläkepalkasta, joka oli usealta vuodelta laskettu keskipalkka kuukautta kohti. Jos opintovapaa sattuu niihin vuosiin, joiden ansioista eläkepalkka laskettiin, se pienensi keskipalkkaa.
Eläkepalkka laskettiin jokaisesta palvelussuhteesta erikseen ja laskennassa käytettiin palvelussuhteen viimeisiä vuosia. Ennen vuotta 1996 eläkepalkan laskentaan valittiin viimeistä kalenterivuotta edeltävistä neljästä vuodesta kaksi ansiotasoltaan keskimmäistä vuotta. Vuodesta 1996 alkaen eläkepalkka laskettiin enintään viimeisen 10 vuoden ansioista (aina ei otettu huomioon vuosia, jolloin ansiot olivat olleet alle puolet kaikkien vuosien keskiarvosta).
1.1.2005 jälkeen pidetty opintovapaa
Opintovapaan ajalta karttuu eläkettä, jos olet saanut jotakin seuraavista etuuksista:
- julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukainen koulutustuki tai koulutuspäiväraha
- aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukainen aikuiskoulutustuki
- työttömyysturvalain 10. luvussa tarkoitettu koulutuspäiväraha.
Eläkettä karttuu siten, että palkkana otetaan huomioon 65 % siitä ansiosta, josta etuus oli laskettu.
Korkeakoulu- tai ammattitutkintoon johtaneiden opintojen perusteella on karttunut eläkettä 1.1.2005 lähtien. Opiskeluaikaa otetaan huomioon 18 vuoden täyttämisen jälkeen enintään viisi vuotta. Edellytyksenä on, että sinulla on ollut oikeus opintotukilain mukaiseen opintotukeen. Opiskeluajan palkaksi katsotaan 675,99 e/kk (vuoden 2012 tasossa).
Olen jäämässä vanhuuseläkkeelle 1.8.2013 Minulla on paljon pitämättömiä lomia, joten jään lomille joulukuussa 2012. Vaikuttaako tämä eläkkeeseeni?
Eläkkeesi karttuu normaalisti kuten työssä ollessakin. Vuodelta 2013 eläkekarttumasi lasketaan kuitenkin vuoden 2012 ansion perusteella, jos vuosien 2010 - 2012 ansiot ovat olleet tasaiset. Jos vuoden 2012 ansio poikkeaa yli 10 % vuosien 2010 ja 2011 ansioiden keskiarvosta, lasketaan vuoden 2013 eläkekarttuma loma-aikojesi palkkojen perusteella.
Miksi eläkkeen laskennassa käytetyt vuosiansiot ovat pienemmät kuin verottajan tiedoissa olevat vuosiansiot?
Eläkkeen laskennassa huomioidaan lähtökohtaisesti kaikki veronpidätyksen alaiset ansiot ja luontoisedut.
- Ennen vuotta 1996 nämä ansiot otettiin sellaisenaan mukaan eläkkeen laskennassa.
- Vuoden 1996 alusta eläkelainsäädäntö muuttui siten, että eläkettä laskettaessa vuosiansioiden määrästä vähennetään työntekijäin eläkemaksun määrä ennen eläkkeen laskemista. Tämän vuoksi vuodesta 1996 alkaen eläkepalkan laskennassa käytettävät vuosiansiot ovat työntekijäin eläkemaksun määrän verran pienempiä kuin esim. verotustiedoissa olevat vuosiansiot. Eläkkeen laskennassa ei myöskään oteta mukaan kokouspalkkioita eikä ennen vuotta 2005 saatuja luentopalkkioita. Tällaiset palkkiot näkyvät verotustietojen vuosiansiosummissa, mutta eläkkeen laskennassa käytettävissä vuosiansioissa näitä palkkioita ei ole mukana.
Kannattaako jatkaa työssä, kun minulla on jo yli 40 vuotta palvelua takana. Eikö minulla ole jo täysi 66 % eläke kasassa? Olen syntynyt vuonna 1949.
Vuoden 2005 alussa tehty eläkeuudistus vaikuttaa siten, että työssä jatkaminen kartuttaa lisää eläkettä myös sinulle. Ennen uudistusta työeläkkeillä oli yläraja, joka esimerkiksi kunta-alalla työskennelleillä oli 60 - 66 % suurimmasta eläkepalkasta. Vanhan säännön mukaan sinulla oli täysi eläke kasassa jo aikaa sitten, eikä työnteko enää olisi kasvattanut eläkettäsi.
Vuodesta 2005 lähtien yläraja koskee enää sitä osaa eläkkeestä, joka on karttunut ennen vuotta 2005. Yläraja lasketaan syntymäajan mukaan. Koska olet syntynyt vuonna 1949, yläraja ennen vuotta 2005 karttuneelle peruseläkkeellesi on 48 - 49,5 % eläkepalkasta riippuen siitä, mihin aikaan vuodesta olet syntynyt. Jos olet ollut yhtäjaksoisesti työssä vuodesta 1965 ja jatkat työssä ainakin vanhuuseläkeikääsi saakka, sinulle tulee vielä ennen vuotta 1995 karttunutta lisäeläkettä noin 5 %.
Näiden lisäksi tulee se eläke, joka sinulle karttuu 1.1.2005 alkaen palvelussuhteesi loppuun saakka, eikä tällä eläkkeen osalla ole enää ylärajaa. Eläkkeesi on sitä suurempi, mitä pitempään olet työssä. Täytettyäsi 63 vuotta eläkkeesi karttuu 4,5 % vuosiansiosta. Jos jatkaisit työssä esim. 6 kuukautta yli eläkeikäsi ja jos palkkasi on esim. 2 000 e/kk (vähennettynä palkansaajan eläkemaksulla), tarkoittaa se kuukausieläkkeeseesi 45 euron lisää. Vastaavasti yhden vuoden jatkaminen kasvattaisi eläkettäsi 90 eurolla.
Kunnassamme on useita omaishoitajia, joista moni on jo täyttänyt 68 vuotta. Miten heidän eläketurvansa käy?
Omaishoitajien eläketurva ja eläkemaksut määräytyvät sen mukaan, milloin omaishoitaja on syntynyt.
Ennen vuotta 1940 syntyneet
Jos kunnan kanssa on tehty toimeksiantosopimus ja hoitotyö on alkanut ennen kuin hoitaja on täyttänyt 65 vuotta, eläkettä karttuu niin kauan kuin sama toimeksiantosopimus jatkuu. Eläkkeen karttuminen ei siis pääty 68 vuoden täyttämiseen. Myös eläkemaksut on maksettava. Kun tehdään uusia hoitosopimuksia, eläkettä karttuu ja eläkemaksut peritään, jos omaishoitaja on hoitosuhteen alkaessa alle 65-vuotias. Jos taas omaishoitaja on täyttänyt 65 vuotta hoitosuhteen alkaessa, eläkettä ei kartu eikä eläkemaksuja peritä.
Vuonna 1940 ja sen jälkeen syntyneet
Vuonna 1940 ja sen jälkeen syntyneille hoitajille eläkettä karttuu omaishoitopalkkioista sen kuukauden loppuun, jolloin hoitaja täyttää 68 vuotta. Eläkemaksut on maksettava vastaavalta ajalta.
Olen irtisanoutunut kunnan palveluksesta 25.9.2012 lähtien, jolloin täytän eläkeikäni. Minulle on tarjottu vuoden mittaista työtä. Jos haenkin eläkettä vasta vuoden kuluttua, vaikuttaako se jotenkin eläke-etuihini?
Koska työsuhteesi jatkuu eläkeiän täyttämiseen saakka, eläke-etusi säilyvät, vaikka hakisit eläkettä vasta vuoden kuluttua. Jos myös uusi työsi on kuntatyötä, kunnallisen eläkkeesi määrä suurenee. Uutta eläkettä karttuu 63 vuoden iästä lähtien 4,5 % vuodessa.
Jos lopetat työsi ensi vuonna, saat samaan aikaan sekä entisestä että uudesta työstä karttuneen eläkkeen.
Voit myös jäädä nyt eläkkeelle ja aloittaa siitä huolimatta uuden työn. Vanhuuseläkkeellä voit tehdä työtä rajoituksetta, mutta eläkkeen aikana tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä vain 1,5 % vuodessa.
